Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Masentuneisuutta, ylienergisyyttä, apaattisuutta ja holtitonta käyttäytymistä. Vähän kaikkea tätä vuorotellen eri mittaisissa, epäsäännöllisissä sykleissä. Kuulostaa sekavalta, eikö? Siltä se varmasti myös tuntuu. Tässä blogitekstissä tutustumme kaksisuuntaisiin mielialahäiriöihin sekä siihen, mitä kaikkea ne pitävät sisällään.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaarihäiriö on vahvasti perinnöllinen, pitkäaikainen mielenterveyden häiriö. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä kutsuttiin ennen maanis-depressiivisyydeksi, ja vaikka kyseeisestä termistä on luovuttu lääketieteen kentällä, on se edelleen käytössä meidän maallikoiden keskuudessa. Sairauteen liittyy nimensä mukaisesti poikkeuksellisen voimakkaat mielialojen vaihtelut aina masennuksesta maniaan, sekä niiden välille asettuvat sekamuotoiset jaksot. Välillä sairastuneella voi esiintyä myös oireettomia jaksoja, jolloin oireita on hyvin vähän tai ei ollenkaan. (Mielenterveysseura n.d.)

Kuva 1: bipolar disorder

Kaksisuuntainen mielialahäiriö voidaan jakaa kahteen päämuotoon; tyypin 1 ja tyypin 2 häiriöön. Tyypin 1 häiriössä sairastuneella voi esiintyä kaikkia kaksisuuntaisen mielialahäiriön jaksoja, kun taas tyypin 2 häiriössä esiintyy vain masennusjaksoja ja hypomaniajaksoja, mutta ei varsinaisia manioita. (Isometsä 2017.) Hypomanialla tarkoitetaan manian kaltaisia, mutta selvästi lievempiä oireita. Hypomanian oireet eivät ole psykoottisia, eikä niitä voi verrata mielisairauteen (Huttunen 2016). Maniajaksot puolestaan tarkoittavat vaiheita, jolloin henkilö on poikkeuksellisen energinen, puhelias ja innostunut. Maniajaksoon liittyy usein myös ärtyneisyyttä. Maniajakson aikana henkilö saattaa käyttäytyä holtittomasti ja esimerkiksi tuhlata suuria määriä rahaa tai tehdä jotain poikkeuksellisen vaarallista tai vastuutonta. Maniajaksot ovat usein masennusjaksoja lyhytkestoisempia, ja niitä esiintyy epäsäännöllisin väliajoin. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvät masennusjaksot ovat verrattavissa tavallisiin masennustiloihin, mutta ne ovat usein kestoltaan lyhyempiä. Näihin masennusjaksoihin liittyy myös yleisemmin erilaisia psykoottisia oireita, verrattuna muihin masennustiloihin. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin saamiseksi edellytetään, että masennusjaksojen välissä on ollut ainakin yksi maaninen tai hypomaaninen jakso. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön erottaminen tavallisesta masennustilasta on tärkeää, jotta sairaudelle löydetään sopiva hoitomuoto ja toimiva lääkitys. (Huttunen 2016.)

Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivistä ihmisistä noin puolet yrittää itsemurhaa elämänsä aikana (Isometsä 2017). Määrä kuulostaa mielestämme hurjan isolta, ja se saa ymmärtämään, kuinka vakavasta ja elämänlaatua heikentävästä sairaudesta onkaan kyse. Sairautta hoidetaan pääsääntöisesti lääkkeillä, joilla saadaan hillittyä sekä maanisia että masennusjaksoon liittyviä oireita. Lääkkeillä pyritään myös ehkaisemään sairausjaksojen uusiutumista, mikä onkin hoidon keskeisin tehtävä ja tavoite. Hoidon luonteeseen sekä siihen, mitä lääkettä potilaalle annetaan vaikuttaa vahvasti se, missä sairauden vaiheessa sillä hetkellä ollaan. Sairaalahoitoakin saatetaan tarvita varsinkin maniavaiheessa, ja usein maaninen henkilö toimitetaan hoitoon vastentahtoisesti, sillä hän ei itse pysty ymmärtämään tilansa vakavuutta. Maanisen tilan mahdollisimman nopea katkaiseminen lääkkeiden avulla on kuitenkin sen verran tärkeää hoidon kannalta, että sitä pidetään perusteena tahdosta riippumattomalle hoidolle kunhan vain muut mielenterveyslain edellytykset täyttyvät. (Isometsä 2017.)

Kuva 2: Jare Henrik Tiihonen (Cheek)

Lähes koko kansan tuntema räppäri Jare Henrik Tiihonen eli Cheek kertoi heki sitten julkisuudessa avoimesti kärsivänsä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Tiihonen halusi tuoda asian esille samaan aikaan kun hänen elämästään kertova kirja, JHT - Musta lammas, julkaistiin vuonna 2016. Mielestämme on mahtavaa, että julkisuuden henkilöt puhuvat avoimesti näinkin vaikeista asioista. Siitä on varmasti paljon hyötyä samojen asioiden kanssa kamppaileville vertaistuen ja tietoisuuden lisäämisen kannalta. Julkkiksen antaessa kasvot esimerkiksi masennukselle tai syömishäiriölle, muutkin ymmärtävät etteivät nämä asiat ole tabuja, vaan niistä voi ja kannattaakin puhua. 

Tässä linkki Tiihosen haastatteluun, jossa hän kertoo enemmän sairaudestaan: http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/kumpi-pahempi-masennus-vai-mania-cheek-kertoo-millainen-hanen 

Lähteet:

Huttunen, Matti 2016. Lääkärikirja Duodecim.<http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00378> Luettu 9.5.2017. 

Mielenterveysseura. Verkkodokumentti n.d. <http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/mielenterveyden-h%C3%A4iri%C3%B6t/kaksisuuntainen-mielialah%C3%A4iri%C3%B6>. Luettu 9.5.2017.

Simola, Inka 2016. <http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/kumpi-pahempi-masennus-vai-mania-cheek-kertoo-millainen-hanen>. Luettu 9.5.2017.

Lönnqvist, Jouko – Henriksson, Markus – Marttunen, Mauri – Partonen, Timo 2016. Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim.

Kuva 1: https://ktcpartnership.com/wp-content/uploads/2016/10/bipolar-disorder.jpg