Epävakaa persoonallisuushäiriö

Persoonallisuushäiriöt ovat ihmisen syvälle juurtuneita ja toistuvia käyttäytymismalleja. Ne ilmenevät haitallisina itselle tai sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Persoonallisuushäiriönen ihminen ei kykene toimimaan muiden ja tilanteisiin liittyvien odotusten mukaan, eikä kykene huomioimaan ja arvostamaan toisia normitetulla tavalla. (Toivio – Nordling 2011.)

Persoonallisuushäiriöitä on monia erilaisia, mutta tässä blogitekstissä kiinnitämme huomion epävakaaseen persoonallisuushäiriöön. Epävakaassa persoonallisuushäiriössä on tyypillistä ailahteleva käsitys itsestä, mielialojen nopea vaihtelu, toistuva tyhjyyden tunne. Epävakaasta persoonasta kärsivä voi ärtyä helposti ja suuttumusta on vaikea kontrolloida. Pahimmillaan sairastunut voi yrittää itsemurhaa. (Epävakaa persoonallisuushäiriö n.d..)

Luennolla joku mainitsikin, että jokaisessa meissä on näitä piirteitä. Tuntuu, että välillä omakin mieliala kiihtyy nollasta sataan sekunnissa ja kaikki asiat aiheuttavat ärtymystä. Kiinnostavaa onkin, kuinka häiriö todetaan.

Häiriöstä kärsivien aivoista on löydetty rakenteellisia eroja terveisiin aivoihin. Diagnoosi vaatii oireiden ilmenemistä usealla elämänalueella ja sen toteaminen on mahdollista vasta murrosiän lopussa/jälkeen, jolloin normaalit nuoren murrosvaiheet ovat ohitse. (Koivisto – Korkeila 2016.)


 Persoonallisuushäiriöt liittyvät usein moniin muihin psykiatrisiin ja somaattisiin sairauksiin. Niiden syntymisen on uskottu johtuvat geeneistä, lapsuuden ympäristötekijöistä sekä biologisista tekijöistä. (Persoonallisuushäiriöt n.d..) Tämän myötä voimme taas huomata, kuinka tärkeitä ovat lapsen turvalliset kasvuolot ja kiintymyssuhteet.

 Persoonallisuushäiriöitä hoidetaan erilaisilla psykoterapeuttisilla lähestymistavoilla. Myös lääkehoitoa on koitettu, mutta terapeuttiset lähestymistavat on todettu useammin toimivimmiksi. (Lönnqvist – Henriksson – Marttunen – Partonen 2017.)

 Jopa 10% väestöstä sairastaa jonkin asteista persoonallisuushäiriötä (Persoonallisuushäiriöt n.d.). On siis tärkeää lisätä tietoa persoonallisuushäiriöistä, jotta osaamme kohdata heidät kunnioittavasti. Meidän jokaisen täytyy myös muistaa, että ajoittaiset persoonan häiriöt ovat normaaleja, eikä niistä tarvitse huolestua.

Lähteet:

 Epävakaa persoonallisuushäiriö n.d.. Mielenterveystalo.  <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietohaku/F60-69/F60/Pages/F603.aspx>. Luettu 14.5.2017.

 Koivisto, Maaria – Korkeila, Jyrki 2016. Lääkärikirja Duodecim. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00994>. Luettu 14.5.2017. 

 Lönnqvist, Jouko – Henriksson, Markus – Marttunen, Mauri – Partonen, Timo 2017. Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

 Persoonallisuushäiriöt n.d. <http://www.terve.fi/persoonallisuushairiot/persoonallisuushairiot>. Luettu 14.5.2017. 

 Toivio, Timo – Nordling, Esa 2011. Mielenterveyden psykologia. Helsinki: Edita.






Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mielenterveyden ongelmien hoitohistoria

Kuva
Mielenterveyden historia on pitkä ja kovin erilainen verrattuna nykypäivään. Tässä tekstissä kerromme psyykkisten sairauksien erilaisista hoitomenetelmistä, jotka on jo tähän päivään mennessä poistettu käytöstä. Pohdimme tekstissä hoitojen aiheuttamia haittoja ja niiden soveltumattomuutta nykypäivään. Suomen ensimmäinen mielisairaiden hoitoon keskittynyt sairaala perustettiin Turun Seilin saarelle vuonna 1785 (Lönnqvist –  Henriksson  – Marttunen – Partonen 2017). Aluksi mielisairaalat toimivat vain mielisairaiden valvonta- ja varastointi paikkoina (Mäkelä 2008:7). Lobotomia otettiin käyttöön Suomessa 1935-luvun paikkeilla. (Lönnqvist ym. 2017) Ideana oli katkaista otsalohkojen ja muiden aivon osien yhteydet poraamalla reikä ohimosta sisään jonka jälkeen reiässä heiluteltiin veistä. Lobotomiaa tehtiin erilaisten oireiden, kuten rauhattomuuden, masentuneisuuden ja pakko-oireiden, perusteella. Lobotomialla oli rahoittava vaikutus potilaisiin. (Louhela 2011.) Jo käsite 'vei...
Lue lisää

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kuva
Masentuneisuutta, ylienergisyyttä, apaattisuutta ja holtitonta käyttäytymistä. Vähän kaikkea tätä vuorotellen eri mittaisissa, epäsäännöllisissä sykleissä. Kuulostaa sekavalta, eikö? Siltä se varmasti myös tuntuu. Tässä blogitekstissä tutustumme kaksisuuntaisiin mielialahäiriöihin sekä siihen, mitä kaikkea ne pitävät sisällään. Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaarihäiriö on vahvasti perinnöllinen, pitkäaikainen mielenterveyden häiriö. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä kutsuttiin ennen maanis-depressiivisyydeksi, ja vaikka kyseeisestä termistä on luovuttu lääketieteen kentällä, on se edelleen käytössä meidän maallikoiden keskuudessa. Sairauteen liittyy nimensä mukaisesti poikkeuksellisen voimakkaat mielialojen vaihtelut aina masennuksesta maniaan, sekä niiden välille asettuvat sekamuotoiset jaksot. Välillä sairastuneella voi esiintyä myös oireettomia jaksoja, jolloin oireita on hyvin vähän tai ei ollenkaan. (Mielenterveysseura n.d.) Kuva 1: bipolar disorder Kaksisuun...
Lue lisää

Mindfulness masennuksen hoidossa

Kuva
Masennus on pitkäkestoinen, vallitseva olotila, joka saattaa kestää yhtäjaksoisesti päivistä vuosiin. Masentunut mieliala koetaan usein tilaksi, jossa mieliala on maassa, kyvyttömyys tuntea mielihyvää on kadonnut sekä olo tuntuu jatkuvasti väsyneeltä ja voimattomalta. Masennustila voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea. (Toivio – Nordling 2011: 104-105.) Masennusta voidaan hoitaa esimerkiksi lääkkeillä, psykoterapialla ja/tai sähköhoidolla, riippuen masennustilan laadusta ja vaikeusasteesta.  (Lönnqvist –  Henriksson – Marttunen – Partonen 2017) Tässä blogitekstissä pohdimme mindfulnessin vaikutusta masennuksen hoidossa, ja mietimme, olisiko se hyvä tapa harjoitella tietoisuustaitoja ja sitä kautta keino masennuksesta parantumiseen. Olemme jo alussa kuvailleet, mitä masennus on, mutta seuraavaksi paneudumme mindfulnessin ihmeelliseen maailmaan. Mindfulness, mitä se on?   Mindfulnessilla tarkoitetaan tietoisuus taitojen kehittämistä. Ne ovat mielen sisällä ta...
Lue lisää